Stáhta maritiima ja fievrridanhistorjjálaš museat

Stáhta maritiima ja fievrridanhistorjjálaš museat (Statens maritima och transporthistoriska museer, SMTM) lea stáhtalaš eiseváldi mii bargá seailluhit, ovddidit ja maid hukset dieđuid maritiima ja fievrridanhistorjjálaš kulturárbbi birra.

Min doaibma galgá viiddidit olbmuid máilmmigova máhtuid bokte mat rievdadit, muitoveara vásáhusaid ja beroštumi bokte. Doaibma galgá maid leahkit stuorra beroštupmi buot olbmuide servodagas.

Mii jođihit ja ovddidit Marinmuseum Karlskronas, Vasamuseet ja Sjöhistoriska museet Stockhoalmmas ja maid Järnvägsmuseet Gävles.

Oktiibuot mannet lagabut guokte miljuvnna olbmo Ruoŧas ja máilmmis min museain.

Marinmuseet

Marinmusea muitala ruoŧa marina historjjá – guokte stuorrafápmoáiggi mearrariidduin borjasa vuolde, galbma soađi áigodaga ja dálááiggi birra. 2014 rájis čázevulošfanas Neptun gullo museai.

Sjöhistoriska museet

Sjöhistoriska museas muitalit olbmot máŋggaid duháhiid jagiid historjjá birra mearas, govveduvvon erenoamáš čoakkálmasaid bokte. Dás gávnnada vássánáigi ja dálááigi čájehusain gávppašanmearrajohtolagain, astoáigefanaskultuvrrain ja fanashistorjjáin guovddážis.

Vasamuseet

Vasamuseas min guossit oktanaga oidnet erenoamáš bures seailluhuvvon soahtefatnasa Vasa 1628 rájis. Dás ožžo váldit oasi historjjás olbmuid birra fatnasis, Vasa áiggi, ja got fanas fuobmájuvvui ja fievrriduvvui maŋŋil 333 jagi botnis Stockholms Strömas ja vel makkár dutkan dahkku seailluhit Vasa.

Järnvägsmuseet

Järnvägsmuseeta máilmmierenoamáš čoakkálmasas leat badjel 300 vuodjinfievrru 1800-logu gaskamuttus otnážii. Čoakkálmasas gávdno maid ruovderáŧŧehistorjjálaš dávvirat ja stuorra govvavuorká sullii 500 000 govain.
Järnvägsmusea lea juste dál gitta go leat divvume dan. Dan botta lágiduvvojit mátkkit historjjálaš togaiguin miehtá riikka ja Tåghallenis vuosehuvvo buoremus oasit čoakkálmasas moadde gearddi.

Ođđa musea: Vrak – Museum of Wrecks

Lullimeara máilmmierenoamáš kulturárbi lea guovddážis ođđa musealávddis man mii plánejit rahpat 2020. Ođđaáigásaš teknihkain ja ovttasbargguin iežá riikkaiguin Lullimeara birra lea áigumuš vuosehit ja addit perspektiiva maritiima historjái ja olbmo gaskavuođa birra iežaset birrasii duháhiid jagiid čađa.

Fievrridanhistorjjálaš čoakkálmasat

2018 rájis min doibmii gullo maid fievrridanhistorjjálaš kulturárbi. Min geaidnohistorjjálaš čoakkálmasat leat Kjulas ja doppe leat čuohtenár mašiinnat ja vuodjinfievrrut 1900-logus, ovttas duháhiid dávviriin sierra sturrodagain ja hámiin. Min čoakkálmasat siviila áibmojohtolagas lea ovtta haŋgáras Arlanda girdihámmanis ja das leat ollis girdit ja oasit, boarráseamos árra 1900-logus.

Dutkan

Dutkan maritiima ja fievrridanhistorjjálaš kulturárbbis lea min gohččosa vuođđu. Dutkan dagaha danne lunddolaš ja integrerejuvvon oasi min doaimmas. Dutkan lea earret iežá Vasa ja su áiggi birra, marinarkeologiija ja ruovderaŧi historjá.

Ovttasbargguin Stockhoalmma universitehtain SMTM lea ráhkadan Centrum för maritima studier (CEMAS), dutkanguovddáš deattuin maritiima historjjás, etnologiijas ja arkeologiijas.

Ovttasdoaibma

SMTM ovttasdoaibma ja addá rávvagiid guovlulaš ja baikkalaš museaide, eaktodáhtolaš servviide, organisašuvnnaide ja eaŋkil olbmuide.
Ovttasbargguin min ustitservviiguin ja iežá osiiguin siviilaservodagain mii doarjut museadoaimma ja maid jođihit ja oassálastet sierra lávddiin earret iežá mat gusket marina kulturárbbi, veteránafatnasiid ja davviriikkalaš ruovderaŧŧehistorjjá.

SMTM čađaha maid kulturhistorjjálaš árvvoštallamiid ja juohká doarjaga fatnasiidda ja astoáigefatnasiidda.